Category Archives: col1

Yle otsikoi maailman talouden perustuvan luonnovarojen ylikuluttamiseen, mihin Meri-Lappi vastaa kiertotalouden mallillaan

Meri-Lapin kyläyhteisöt saavat olla syystäkin ylpeitä! Ne tarjoavat jopa Kiinan kaltaiselle suurvallalle kiertotalouden mallia, jolla voidaan pienentää luonnonvarojen ylikuluttamista, josta Ylekin suurin otsikoin kertoo. Itse asiassa Ylen otsikko antaa jopa ymmärtää, että maailman laajuisesti taloutemme perustuu siihen, että ylikulutamme luonnonvaroja. Kerromme tässä artikkelissa, kuinka Meri-Lapin teollisuuskeskittymässä toteutetaan kiertotaloutta.

Kiertotalousosaaminen on pop

Kiertotalousosaaminen on nyt erityisen pop. Tämä johtuu siitä, että luonnonvarat hupenevat kiihtyvää vauhtia samaan aikaan, kun väestö kasvaa ja ihmiset ylikuluttavat luonnonvaroja, mikä pahentaa ympäristöongelmia entisestään. Tämän vuoksi tietty alue Meri-Lapissa onkin nyt aivan erityisen suurennuslasin alla.

Miten kiertotalous toteutuu Meri-Lapissa?

Ensinnäkin Meri-Lapissa on sijoitettu aivan erityisen runsaasti monipuolista teollisuustoimintaa melko pienelle alueelle – ainoastaan 25 kilometrin säteelle. Tälla alueella on pyritty kehittämään kiertotaloutta, jossa tärkeintä on uusiutumattomien luonnonvarojen korvaaminen. Toisen roskaa voidaan siis pitää toisen aarteena, ja toisen roskia voidaan hyödyntää monin tavoin. Materiaalien tehokas hyödyntäminen korostuukin Meri-Lapin tuotantolaitoksissa. Itse asiassa näissä laitoksissa voidaan hyödyntää myös niitä materiaaleja, jotka syntyvät niiden omista toiminnoista. Lisäksi tällaisia materiaaleja on mahdollista kuljettaa myös lähistön muille toimijoille. Toiminnassa nähdään suuria mahdollisuuksia, erityisesti koska toiminta on saanut aikaan maailmanlaajuista kiinnostusta ja tunnustusta.

Jäteongelmat ovat maailmanlaajuisesti massiivisia ja juuri nämä ongelmat nousevatkin luonnonvarojen ehtymisen rinnalle puhuttaessa maailmaa uhkaavista ympäristöongelmista. Kiertotalous voikin olla avainasemassa ratkaistaessa tällaisia ongelmia. Se tarjoaa keinon kestävään luonnovarojen käyttöön sekä luonnonvarojen kierrättämiseen.

Meri-Lappi on onnistunut tekemään yhteistyösopimuksen Kiinan kanssa

Meri-Lapin projektin saamasta kiinnostuksesta ja arvostuksesta kertoo myös se, että projekti alkaa tehdä yhteistyötä Kiinan kanssa. Sopimuksen tavoitteena on kehittää kiertotaloutta maiden välisenä yhteistyönä. Kiina aikoo ottaa mallia Meri-Lapin toimintamallista. Modernien suomalaisten kyläyhteisöjen kannalta on erityisen upeaa, että tällainen projekti toimii Suomen melko syrjäisessä kolkassa. Projekti ei suinkaan toimi maamme pääkaupungissa, vaan syrjäinen Meri-Lappimme on onnistunut toden teolla nostamaan itsensä maailmankartalle! Toivottavasti tämä Meri-Lapin esimerkki valaa uskoa myös muille syrjäisille Suomen kyläyhteisöille, joista voi löytyä uskomatonta innovatiivisuutta sekä kekseliäisyyttä, joka vain olisi osattava valjastaa oikealla tavalla.

Moni kylä ilmoittaa netissä kylätansseista – pysy kuulolla ja ota osaa!

Monet modernit suomalaiset kylät järjestävät kylätansseja kyliensä elinvoimaisuuden ja ryhmähengen ylläpitämiseksi. Kerromme tässä artikkelissa ajankohtaisimmista kylätansseista, joten pysy kuulolla ja ota osaa kesän huikeimpiin tapahtumiin!

Haaviston kylätanssit 14. heinäkuuta 2018

Haavistolla järjestetään kylätanssit 14. heinäkuuta 2018 alkaen kello 18 ja päättyen keskiyöllä kello 24. Alueella on pitkät tanssiperinteet, onhan siellä harrastettu tanhua jo yli 100 vuoden ajan. Haaviston lavalla on nähty niin Suomen eturivin artisteja kuin imitaattoreitakin. Myös Haaviston omalta kylältä kotoisin olevat esiintyjät ovat nousseet esiintymään Haaviston lavalle.

Tämän vuoden kylätansseissa kuullaan niin pop- kuin iskelmämusiikkiakin. Tarjolla on siis tanssia sekä tilaisuus tavata ystäviä. Paikan päälla on myös mahdollisuus nauttia sekä grilliruuasta että kylmistä juomista.

Tanssipaikat näppärästi yhdestä osoitteesta tai Facebookin kattavien verkostojen kautta

Jos haluaisit osallistua perinteisiin kylätansseihin, mutta et oikein tiedä, missä ja milloin tällaisia järjestetään, kannattaa tsekata sivusto: http://tanssi.net/fi/paikkatilanne.html. Tältä sivustolta löytyy kattava lista suomalaisista tanssipaikoista. Esimerkiksi Lahdesta löytyy Ahtialan seurantalo, jossa toimintaa ylläpitää Ahtialan-Koiskalan nuorisoseura ry. Monella paikkakunnalla VPK huolehtii toiminnan ylläpitämisestä tai siitä tiedottamisesta. Tansseja saatetaan järjestää niin seurantaloilla, nuorisolavoilla, tanssipaviljongeissa, makasiineissa kuin viesvenesatamissakin. Miljööt siis vaihtelevat, mutta perinteet näkyvät tapahtumissa miljööstä huolimatta.

Myös Facebook toimii useiden kylätanssien tiedottamiskanavana. Se onkin näppärä kanava tiedon jakamiseen ja saamiseen. Nykyisin Facebook löytyy jo lähes kaikilta, minkä vuoksi sen verkostoissa tieto leviää kulovalkean tavoin. Facebookia voidaankin pitää modernien suomalaisten kyläyhteisöjen nykyaikaisena viidakkorumpuna!

Kylätanssit auttavat pitämään kyläyhteisön elinvoimaisena sekä lisäävät yhteishenkeä

Kylätanssit voidaan nähdä ensisijaisesti tilaisuutena pitää hauskaa. Kuitenkin ne sisältävät myös monia muita aspekteja, jotka voivat auttaa hitsaamaan kyläyhteisön jäseniä entistä enemmän yhteen. Parhaimmillaan kylätanssit voivat auttaa omalta osaltaan pitämään kyläyhteisön elinvoimaisena. Hyvät tanssit voivat tuoda kylälle mainetta ja tarjota sen asukkaille jotakin, jota odottaa. Kylätanssien järjesteäminen voi auttaa lisäämään kyläläisten yhteishenkeä. Yhteiseen hiileen puhaltaminen talkoovoimin yhteisten tavoitteiden saavuttamiseksi luo otollisen maaperän hyvälle yhteishengelle. Suomen kesä on erityisen lyhyt ja onnistuneet kesätapahtumat tarjoavatkin kyläläisille jotakin mistä ammentaa jaksamista sekä auringonsäteitä myös pitkän ja pimeän talven varalle.

Monen kyläyhteisön elämään vaikuttava uutinen: Kauppalehti uutisoi, ettei metsäyhtiöiden voittokulku jatku ikuisesti

Monet kyläyhteisöt saavat tuloja metsistä ja metsänhoidosta ja alalla onkin eletty hyviä aikoja. 14. heinäkuuta 2018 Kauppalehti kuitenkin uutisoi ettei metsäyhtiöiden voittokulku voi jatkua ikuisesti, mikä tulee todennäköisesti vaikuttamaan monen suomalaisen kyläyhteisön elämään. Kerromme tässä artikkelissa mistä oikein on kyse ja mitkä asiat ovat vaikuttaneet nykytilanteeseen.

Alan yhtiöt ovat hyötyneet monista asioista

Tähän mennessä alan voittokulkua on selittänyt se, että alan yhtiöt ovat päässeet hyötymään monista asioista. Ensinnäkin ne ovat hyötyneet sellun hinnaksi. Toiseksi myös valuuttojen hintojen heittely on hyödyttänyt alan yhtiöitä. Ensinnäkin dollarin vahvistumisesta ja toiseksi kruunun heikentymisestä on ollut niille runsaasti hyötyä. Toisaalta taas kevään aikana tehdyt huoltotoimenpiteet ovat nostaneet alan kustannuksia.

Stora Enso on alan kärkinimiä

Suomalais-ruotsalainen Stora Enso on alan kärkinimiä ja siltä odotetaankin Kauppalehden mukaan erityisen näyttävää tulosta. Analyytikot ennustavat, että sen voitto on kasvanut enemmän kuin 60%. Myös Metsä Board ja UPM ovat yrityksiä, joilta analyytikot odottavat kovia tuloksia. Metsäalalle povataan menestyksekästä vuotta. Myös paperisektori on tarjonnut lisävipua alan yritysten tuloksiin.

Mitkä tekijät voivat vaikuttaa alan laskusuuntaan?

Analyytikot kuitenkin muistuttavat, ettei nykytilanne voi jatkua ikuisesti. Tilannetta ei pitäisikään pitää uutena normaalina. Esimerkiksi dollari saattaa heikentyä, mikä näkyisi saman tien alan tulosten heikentymisenä. Myös raaka-aineiden hinnat taikka kuljetuskustannukset saattavat lähteä yhtäkkiä roimaan nousuun, mikä vaikuttaisi alan yritysten tulokseen merkittävällä tavalla. Kiinavetoinen kasvu saattaa myös tyrehtyä.

Kauppalehti uutisoi aiheesta näyttävästi myös väittämällä sellun nostaneen surkimukset jaloilleen. Tässä artikkelissa muistutetaan kuinka metsäyhtiöt vielä vuosikymmen sitten yrittivät selviytyä kuka mitenkin alati kasvavien velkavuortensa sekä paperin kysynnän kutistumisen kurjimuksessa. Kuitenkin sellun hinnan noustua historiallisen korkealle tasolle, myös metsäyhtiöiden tulokset alkoivat nousta. Tämä uutinen antaa perspektiiviä siihen, mitä metsäyhtiöille saattaa jälleen tapahtua, jos esimerkiksi sellun hinta laskee tai tapahtuu muita alaan liittyviä yllättäviä ja voimakkaita muutoksia.

Tällä hetkellä metsäyhtiöt pyrkivätkin suunnittelemaan uusien sellutehtaiden perustamista sekä Suomeen että maailmalle. Metsäyhtiöiden toimintaa tukee myös verkkokauppojen kasvun megatrendi sekä taistelu, jota käydään muovin käyttöä vastaan. Muovin käytön vastustaminen nimittäin lisää entisestään kysyntää sellun osalta. Samalla eräs toinenkin megatrendi eli Aasian väestön vaurastuminen on lisännyt esimerkiksi vessapaperin kysyntää.

Soinissa, Kukonkylän ja Pahankalan välisellä alueella on laaja maastopalo

Erityisesti kesäaikaan on tulen käytössä oltava huolellinen. Jokamiehenoikeudet eivät edes anna oikeutta sytyttää tulta toisen omistamalle maalle ilman pakottavaa tarvetta, mikä tuppaa valitettavan monelta retkeilijältä unohtumaan. Syrjäisissä kylissä tästä voi aiheutua vaaratilanteita, kuten nyt on käynyt Soinissa alueella, joka sijaitsee Kukonkylän ja Pahankalan välisellä alueella. Kerromme tilanteesta lisää tässä artikkelissa. Samalla esittelemme maastopalon tapahtumapaikan, Soinin useine kylineen.

Soinin maastopalo

14. heinäkuuta 2018 kello 12 maissa Vaasan hätäkeskukselle ilmoitettiin, että Soinin Pahankalantiellä on maastopalo, jota on kuvailtu laajalle levinneeksi. Palon sammuttamiseksi on ryhdytty toimeen.

Missä Soini sijaitsee?

Puhuttaessa Soinista monelle tulee ensimmäisenä mieleen poliitikko Timo Soini. Tässä yhteydessä puhumme kuitenkin saman nimisestä Suomen kunnasta, joka löytyy Etelä-Pohjanmaan maakunnasta. Asukkaita kunnassa on noin 2 100 ja Soini kuuluukin alueen pienimpien kuntien joukkoon. Soinista löytyy Raitamäki, joka on korkein kohta koko Etelä-Pohjanmaalla. Se kohoaa noin 240 metriä merenpinnasta.

Muita Soinin erityispiirteitä ovat freedom-lähiverkko, joka on langaton sekä avoin, ja maamme ainoaa laatuaan oleva vaivaisakka. Freedom-lähiverkko tarjoaa alueen asiakkaille erinomaiset mahdollisuudet työskennellä vaikkapa laptop-yrittäjinä lähiverkkoa hyödyntäen. Tämä onkin oivallinen esimerkki siitä, kuinka Suomen kylät eivät ole mitään takapajuisia junttiloita, vaan monestikin jopa viimeisimpien teknologisten ratkaisujen aallonharjalla. Tällaisissa kylissä on hyvä keskittyä opiskeluun ja työntekoon luonnon rauhan keskellä!

Soinin kylät

Soinista löytyy useita erilaisia kyliä, kuten Mäkelänkylä, Hautakylä, Keisala, Jokivarsi, Kukonkylä, Kirkonkylä, Laasala ja Kuninkaanjoki. Myös Kolu, Parviaisenkylä, Vehu, Ulvonkylä sekä Vuorenmaa ovat Soinin kyliä. Soini on perustettu jo vuonna 1868. Soinin alueen pitkä historia näkyy muun muassa siinä, että alueella on tehty joitakin esihistorialliselle ajalle sijoittuvia löytöjä. Vaikkakin Soinin nykyinen alue oli pitkään erämaa, jossa kävi lähinnä erämiehiä, on se myös toiminut historiansa saatossa merkittävänä tervanpolttoalueena.

Kokonaispinta-alaltaan Soini on noin 570 neliökilometriä. Sisävesiä Soinista löytyy reilut 22 neliökilometriä. Ikäjakaumaltaan Soinin asukkaista suuri osa, 55,6%, on 15-64-vuotiaita. 0-14-vuotiaita lapsia ja nuoria Soinin asukkaista on 16,2% ja yli 64-vuotiaita 28,2%. Yli 99% Soinin asukkaista puhuu äidinkielenään suomea.