Mikä on Innovative Village -hanke?

Tässä artikkelissa kerrotaan Innovative village – hankkeesta eli Kekseliäät kylät -hankkeesta sekä siitä, mistä hankkeessa oikein on kyse. Jos modernien suomalaisten kyläyhteisöjen kehittäminen kiinnostaa, jatka lukemista ja ota selvää, kuinka kyläyhteisöjen kehittämisessä voidaan hyödyntää kylistä löytyvää kekseliäisyyttä.

Kekseliäät kylät -hankkeen tavoitteet

Kekseliäät kylät -hankkeen tavoitteena oli kehittää kyläyhteisöjen palveluita. Samalla tavoitteena oli luoda eri tavoin ilmenevää yhteistyötä Virossa, Pohjois-Irlannissa sekä Suomessa sijaitsevissa hankekylissä. Hankkeen aikana osallistujat saivat tilaisuuden verrata kolmen osallistujamaan kylissä tapahtuvaa kehittämistoimintaa, minkä ansiosta saatiin tilaisuus etsiä yhteisiin ongelmakohtii erilaisia sekä aivan uudenlaisia ratkaisuja. Työmuodossa korostuivat hankkeen nimenmukaiset innovatiivisuus sekä kekseliäisyys.

Miksi innovatiivisia ja kekseliäitä kyliä tarvitaan ympäri Euroopan?

Julkista taloutta on jouduttu kiristämään monissa, ellei jopa kaikissa, Euroopan maissa. Samalla monista maaseudun kyläyhteisöistä on kadonnut niissä aikaisemmin olleita lähipalveluita. Kyseessä on Euroopan laajuinen ilmiö. Vaikka hankkeeseen osallistuneet kylät Virossa, Pohjois-Irlannissa sekä Suomessa olivatkin keskenään erilaisia, löydttiin niistä myös samankaltaisuuksia. Näiden samankaltaisuuksien pohjalta oli hyvä lähteä pohtimaan erilaisia ratkaisumalleja.

Mistä kyläyhteisöjen yhteisöllisyys kumpuaa?

Kyläyhteisöjen yhteisöllisyys kumpuaa yhteisestä toiminnasta. Esimerkiksi erilaisia palveluita voidaan kyläyhteisössä tarjota vapaaehtoistyön kautta. Tällainen vapaaehtoinen palvelutoiminta on tärkeää kuntakoon kasvaessa ja julkisten palveluiden siirtyessä yhä vain kauemmas kyläläisten ulottumattomista. Hankkeen myötä tultiin myös siihen tulokseen, että maaseudulla tarvitaan aivan uudenlaista liiketoimintaa. Hankkeen kautta pyrittiinkin kannustamaan kyläläisiä uusien palveluiden sekä toimintatapojen kehittämiseen. Parhaimmillaan tällaisesta toiminnasta hyötyy koko kyläyhteisö. Hankkeen myötä syntyneet työkalut sekä ideat olivatkin oivallinen lähtökohta kyläyhteisöjen kehittämistyössä.

Ketkä osallistuivat hankkeeseen ja mikä oli sen budjetti?

Hankkeeseen otti osaa kaikkiaa 5 partneria 3 maasta. Mukana olivat Jyväskylän ammattikorkeakoulu, JyväsRiihi ry, Viisari ry, Tartumaa Arendusselts sekä North East Rural Development Partnership eli NER. Hanke alkoi vuoden 2012 syyskuussa ja päättyi vuoden 2014 lokakuussa. Sen kokonaisbudjetti oli noin 380 000 euroa. Rahoituksesta 97 % oli tukirahaa ja 3 % omarahoitusta. Omarahoitus kerättiin kasaan opintomatkoista perityistä osallistumismaksuista sekä talkootyönä. Hankkeen koordinoinnista vastasi Jamk. Hankkeen pohjalta on laadittu loppuraportti, joka kertoo hankkeesta tarkemmin.